TOIMINTATERAPIA

Toimintaterapia on kuntoutusta, joka rakentuu toimintaterapeutin, asiakkaan ja mielekkään toiminnan väliselle vuorovaikutukselle. Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan osallistuminen iänmukaisiin, tai muuten hänelle tärkeisiin toimintoihin erilaisissa arjen tilanteissa. Terapian tavoitteet sovitaan aina yhdessä asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kanssa, ja ne voivat liittyä esimerkiksi leikkiin, koulunkäyntiin, itsestä huolehtimisen tai vapaa-ajan toimintoihin. 

 

Terapiamenetelmien ja toimintojen valinnassa huomioidaan asiakkaan motivaatio sekä kyvyt ja taidot suhteessa arjen tavoitteisiin. 

Myös terapian lähestymistavan valinta vaikuttaa terapiamenetelmien käyttöön. Terapia toteutuu harvoin puhtaasti yhdestä lähestymistavasta käsin. Tyypillisesti toimintaterapeutti yhdistelee lähestymistapoja yksilöllisen tarpeen mukaan.

 

Kehityksellinen lähestymistapa perustuu lapsen normaalikehityksen tuntemiseen, ja silloin työskennellään lapsen toimintavalmiuksien kehittymiseksi. Kehityksellisen lähestymistavan terapiamenetelmiä ovat esimerkiksi

sensorisen integraation terapia, sensomotorinen leikki tai kuvitteellinen leikki. Kehityksellinen lähestymistapa valitaan tavallisesti alle kouluikäisten lasten terapiassa, tai alkuluokalla olevan lapsen tullessa ensimmäistä kertaa toimintaterapiaan.

 

Kognitiivisessa lähestymistavassa keskeistä ovat itsearviointi, lapsen tai nuoren tietoisuus tavoitteista sekä keinoista niiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on lisätä lapsen tai nuoren kykyjä ja mahdollisuuksia ratkaista ongelmatilanteita sekä oppia uusia taitoja. Terapiatoimintana voidaan käyttää mitä tahansa asiakkaalle mielekästä tai merkityksellistä toimintaa.

Joskus terapiassa harjoitellaan suoraan tavoitteena olevaa toimintaa.

Kognitiivisia keinoja voidaan hyödyntää kouluikäisen lapsen tai nuoren terapiassa erityisesti silloin,

kun haasteiden ajatellaan olevan osittain pysyviä, ja voimavaroja halutaan keskittää omien ominaisuuksien kanssa pärjäämiseen. 

 

Psykososiaalisessa lähestymistavassa keskiössä ovat terapeuttinen vuorovaikutussuhde, tunteiden ääneen tulkitseminen ja rajojen asettaminen. Tunteiden tulkitsemisen tarkoituksena on antaa lapsen olotiloille sanat, joiden avulla lapsi oppii ilmaisemaan tunteita jäsentyneemmällä tavalla. Tärkeätä on pysyvyyden ja struktuurin luominen terapialle, jotta lapsi voi kokea turvallisuutta. 

 

Asiakkaan haasteita voidaan myös kompensoida asiakkaan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön vaikuttamalla. Esimerkiksi apuvälineiden kokeileminen tai uusien toimintatapojen kehittely arjen vuorovaikutustilanteisiin ovat toimintaympäristöön vaikuttamista.

 

Yhteistyö lapsen tai nuoren vanhempien ja muun lähipiirin kanssa on tärkeä osa terapian toteutusta.

Terapian lähestymistapa voi olla lähes täysin ohjauksellinen, mutta vanhempien ja lähipiirin ohjaus kuuluu aina terapiajaksoon,

vaikka pääasiallinen lähestymistapa olisikin joku toinen.  

 

Toimintaterapia toteutetaan kuntoutussuunnitelmassa ja terapian maksusitoumuksessa määritellyllä tavalla joko vastaanotolla Terapia Taikamatossa tai arkiympäristökäynteinä lapsen kotona, päiväkodissa, koulussa tai muissa arjen ympäristöissä.

 

 

kuva: Sari Reiman

Terapiaan hakeutuminen

Terapiaan tullaan yleensä TYKS:n tai oman asuinkunnan toimintaterapeutin suosituksesta.

Kotikunta voi myös ostaa arviointijakson Terapia Taikamatosta toimintaterapian tarpeen kartoittamiseksi.

Terapian maksava taho voi olla Kela, terveyskeskukset (Turussa lasten neurologinen yksikkö tai lasten psykiatrian poliklinikka) tai vakuutusyhtiöt. Tällöin toimintaterapia on perheelle maksutonta.

Terapiaan voi hakeutua myös omakustanteisesti. 

Vapautuvia terapiapaikkoja voi tiedustella puhelimitse tai sähköpostilla.

 

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now